Päivät 25-27

Torstaina täne tuli kaksi uutta hevosta. Samin muutama viikko sitten ostama kolmivuotiaaksi kääntyvä ruuna Figaro ja  eläkepäiviä viettämään ruuna Sunny. Pitää ottaa niistä jossain vaiheessa kuvia!

Mulla oli "välikoe". Ratsastin Lucylla ja mun piti osoittaa, että pystyn näiden tyylillä ratsastamaan käyntiä ja väistöjä. Pru sanoi olevansa todella tyytyväinen ja kyllä itsekin olin. Mun jalat pysyi rauhassa, yläkroppa ei jännittynyt ja osasin liikkua hevosen mukana istunnalla.

Hitto, täällä oli aamulla PAKKASTA! Maassa oli kuuraa ja yhdessä vesikupissa ulkona ohut jääkerros. Päivällä lämpeni kuitenkin niin paljon, että huppari päällä alkoi olla kuuma.

Perjantaina oli taas pakkasta aamulla. En oo tilannut näin kylmää! Onneksi on "kylmä" vain tunnin ajan ennen kuin aurinko alkaa lämmittää kunnolla.

Pru piti mulle tunnin Sifraolla ja sain sen uudeksi "vakiratsastettavaksi". Eli nyt Lucy ja Sifrao on sellaiset, joilla mä ratsastan enimmäkseen. Kaksi totaalisesti erilaista hevosta.

Iltapäivällä mulla oli pari tuntia opiskeluaikaa, jonka käytin hyödyllisesti päiväunien parissa. Musta on tullut vanha, kun pari huonosti nukuttua yötä saa mut pitkäksi aikaa väsyneeksi.

Lauantai. Menin eilen nukkumaan ysiltä! Olin ihan hirvittävän väsynyt. Aamulla ehdinkin sit käydä lenkillä ennen aamutallia.

Meillä oli tänään sekä Secret että Columbus ähkyssä. Secret imppaa ja se osaa tehdä sitä ilman tukea, ja se on kuulemma kerran kuussa lievässä ähkyssä. Sitä kävelytettiin n. 20 min ja annettiin suun kautta kipulääkettä ja se oli ihan ok.
Columbus sai parafiiniöljyä ja selvisi kanssa ihan 15-20 min kävelytyksellä.
Aika uskomatonta, että kaksi hevosta samana aamun ähkyssä yhtäaikaa. En usko, että kyseessä oli muu kuin sattuma, koska esim. heinä ei oo vaihtunut tai mitään.

Tämän päivän ratsastukset meni ihan huonosti. Menin ensin Bajoulla ja en osaa ajatella tarpeeksi nopeasti. Pohkeenväistöstä avotaivutukseen, siitä shoulder-out, half-pass.. Oon muuten ihan varma, että mut on opetettu tekemään esim. avotaivutus ihan eri avuilla, koska mun aivot ei suostu käsittää näiden tapaa tehdä sitä. Pru selitti sen mulle alusta asti ihan hitaasti, mutta mulla on varmasti lihasmuistissa toinen tapa.

Iltapäivällä menin Dollylla ja en saanut sen kanssa tehtyä oikein mitään. Tein mitä tahansa tai olin tekemättä, en saanut hevosta pyöreäksi ja pehmeäksi.
Pöh. Ehkä huomenna on parempi päivä.

Joulun kuvakooste

Aattoillan taivas

c Natalia

c Natalia

Päivä 24 - Boxing day

 26.12 on Boxing Day, wikipedia tietää tuosta nimestä seuraavaa:

The exact etymology of the term "boxing" is unclear. There are several competing theories, none of which is definitive. The European tradition, which has long included giving money and other gifts to those who were needy and in service positions, has been dated to the Middle Ages, but the exact origin is unknown. It may come from a custom in the late Roman/early Christian era, wherein metal boxes placed outside churches were used to collect special offerings tied to the Feast of Saint Stephen, which in the Western Church falls on the same day as Boxing Day.
In Britain, it was a custom for tradesmen to collect "Christmas boxes" of money or presents on the first weekday after Christmas as thanks for good service throughout the year. This is mentioned in Samuel Pepys' diary entry for 19 December 1663.This custom is linked to an older English tradition: Since they would have to wait on their masters on Christmas Day, the servants of the wealthy were allowed the next day to visit their families. The employers would give each servant a box to take home containing gifts and bonuses, and sometimes leftover food.

 Aamutallin jälkeen lähdettiin pitkälle maastoratsastukselle. Mulla oli Dolly, Samilla Uzzy, Natalialla Columbus ja Prulla Ashely. Parin viime yön huonojen/vähäisten unien takia olin tosi kärttyinen. En muutenkaan tykkää hirveästi maastoilusta, varsinkaan pitkistä matkoista.
  Ensin ratsastettiin tunnin matka pieneen kylään, jonne Pru oli sopinut tapaamisen Ginan, Emman, Sarahin ja Annan kanssa. Oli ihan jännä ensin ratsastella peltoja pitkin ja maatilojen poikki ja sitten kylässä pieniä kujia.  

 Siitä me kaikki kahdeksan ratsukkoa jatkettiin yhdessä reilun tunnin verran ja pysähdyttiin erääseen kahvilaan  Aika reipasta tahtia mentiin noi pari ekaa tuntia, melkein koko ajan ravattiin ja laukattiinkin paikka paikoin. Vähän ennen kahvilaa aloin jo piristyä ja oli oikeastaan ihan kivaa.

Taukopaikalta

Vanha lammaspaimen käveli tooooosi hitaasti keskellä tietä ja sen lampaat seurasi sitä

Pienen lepotauon jälkeen jatkettiin matkaa, nyt tahti oli rauhallisempi ja annettiin hevosten kävellä aika pitkä pätkä. Yhden ravipätkän jälkeen käännyttiin mutkaan, ja yhtäkkiä viereisellä pellolla ollut sika juoksi puskasta esiin aidan viereen. Kaikki hevoset säikähti jonkun verran. Olin toiseksi viimeisenä, mun takana oli Natalia. Columbus teki nopean täyskäännöksen, Natalia tippui jaloilleen, mutta samassa Columbus pukitti Nataliaa kohti. Ehdin just huutaa muille, että Natalia tippui, kun se kaatui maahan. Hevonen oli osunut sitä lantion seudulle ja mahaan. Samilla on kunnon ensiapukoulutukset, joten mä kävin pyydystämässä Columbuksen ja Sam huolehti Nataliasta. Se ei pystynyt nousta enää hevosen selkään, joten Pru soitti Julianin hakemaan Natalian autolla. Julianin ja Samin avustuksella Natalia pystyi nousemaan jaloilleen ja menemään autoon.

Columbukselle laitetiin riimu ja Sam otti sen käsihevoseksi. Mentiin loppumatka käynnissä takaisin tallille, reissun kokonaisuuspituus oli siinä viiden tunnin luokkaa.

 Natalia oli sanonut Julianille, että sen ei tarvi mennä sairaalaan, mutta nyt ku kirjoitan tätä tässä illalla, Sam joutui kuitenkin lähteä viemään Nataliaa sinne tarkistettavaksi. Toivotaan, että kaikki on kunnossa.

Kahvilan vieressä olevan hevoslaidun

Päivä 23 - Christmas Day

Prulta ja Julianilta kaulahuivi, kynttilä ja sukat.

Maanantain ja tiistan välisenä yönä täällä oli hirveä ukkosmyrsky. Mun vaunu heilui tosi paljon, koko pihamaa valaistui salaman iskiessä ja sade oli jotain ihan järjetöntöntä. En pelkää ukkosta, mutta hetken aikaa oli kyllä melko jännää.

Täällä ei juhlita jouluaattoa, joten ensimmäinen
 joulupäivä on Se Tärkeä Päivä.
Aamulla mentiin vasta kasiksi tekemään aamutallia. Ruokittiin hevoset, vietiin ulos, siivottiin ja kävelytettiin Kaya ja Jimmy, siinä se.
Sitten meillä oli Prun ja Julianin tarjoama aamupala, saatiin myös meidän joululahjat niiltä. Aloitettiin aamiainen parilla lasilla shamppanjaa, tyhjään mahaan vedettynä olo oli jopa vähän hiprakkainen. Ruoaksi meillä oli paahtoleipää, munakokkelia ja lohta, lisäksi Prun tekemiä suklaakarkkeja.

Aamupalan jälkeen availtiin Samin vanhemmilta ja isovanhemmilta saadut lahjat. Samin perheeltä ei ainakaan huumorintajua puutu...

Tää kaikki oli siis mulle. Alien launcher, Hello Kitty-projektori, kankainen sydäkoriste, polvisukat, pöllösormikaat, kädenlämmittimet, käsirasva, fleece"paituli", sukat, PÖLLÖPIPO, värityskirja, kankainen pingviinipussi, kaulahuivi, kynsilakanpoistolappuja, korvakorut, silly straw wacky glasses, puuvärit, Pez, kynilakka, huulirasva, 4 eri suklaata, 2 "peliä"

Tehtiin lounaaksi lättyjä, baileyslättyjä ja joulutorttuja ja meillä oli vapaata iltatalliin asti.

Illalla laittauduttiin nätiksi ja lähdettiin Prun ja Julianin luo illalliselle.
Huh, niillä on yksi hienoimmista taloista, mitä oon ikinä nähnyt. Moderni, mutta ei kylmä ja steriili. Hirveästi teknologiaa, mutta samalla massiiviset pöytähopeat ruokapöydässä. Olohuoneesta pääsi suoraan valaistulle uima-altaalle. Olis tehnyt mieli vaan valokuvata sitä taloa, mutta en kehdannut :D

Aluksi meille tarjottiin shamppanjaa takkatulen ääressä.
Menussa oli jotain meidän kaikkien kansallisuuksista, joten alkuruoaksi oli borschkeittoa. En muistaakseni oo hirveästi siitä pitänyt aikaisemmin, mutta toi keitto oli hyvää.

Pääruokaa odotellessa pelattiin sitä peliä, jossa heitellään kahta sikaa ja eri asennoista saa eri pisteitä.
Poksautettiin myös meidän Christmas crackersit perinteisellä tavalla. Pöydän ääressä kaikki nousi seisomaan, laitettiin omat käsivarret ristiin ja otettiin kiinni vieressä istuvan crackerista (miks tää kuulostaa niin omituiselta...)  ja vedettiin samaan aikaan. Ne poksahti ja sisältä tuli joku pieni "lelu".

Pääruoaksi oli tietysti kalkkunaa ja pöydässä oli ihan hirveästi lisukkeita. Uunissa haudutettuja paprikoita, paistettuja perunoita, pekoniin kiedottuja ohuita makkaroita, rosollia (Suomi-osuus!), "leipäkastiketta", "täytettä", haudutettua punakaalia, karpalohilloa, kastiketta, jotain vihreitä kasviksia, joista en tiedä mitä ne oli. En edes muista kaikkia tai tiedä niiden nimeä suomeksi. Oli tosi hyvää, ja kalkkuna oli ihan superia. Ensimmäistä kertaa sain oikeasti hyvää viiniä, jotain tosi makeaa, mutta silti raikasta valkkaria. Hyvä viini = pystyn juomaan puoli lasillista.

Jälkiruoaksi oli Christmas pudding, oli aika hienon näköistä, kun Julian sytytti sen. Lisäksi oli jälkiruokaviinejä, likööriä, fudgea ja muuta pientä. Pelattiin Outburstia (minä ja Pru voitettiin) ja palattiin takaisin meidän vaunuille yhdentoista jälkeen.

Oli tosi erilainen joulu kuin mulla yleensä, aivan huippua :)


Laadukas video meidän jälkiruoasta liekeissä!

Päivät 19-22

Jouluaattto! Ei kyllä hirveästi tunnu siltä, kun näkymä mun ulko-ovelta on tällainen:

Päivät menee nopeasti, toisaalta ei tapahdu mitään, toisaalta koko ajan jotain pientä. Tuntuu, etten muista parin päivän takaisia tapahtumia edes!

Sam tuli eilen takaisin, se oli ollut viikon kotonaan Briteissä. Samin vanhemmat ja isovanhemmat laittoivat vähän joulumieltä mukaan: mulle ja Nataliallekin oli lahjoja, melkein parikymmentä pakettia kummallekin! Hetkeksi aikaa meni kyllä ihan sanattomaksi, ihan ventovieraat ihmiset halusivat ilahduttaa meitä. Samin äiti ja isoäiti on  kuulemma ihan jäätäviä jouluintoilijoita ja ne oli innoissaan käärineet paketteja meille.

Matkalaukku täynnä lahjoja, Samin repussa oli lisää.

Ei avattu lahjoja etukäteen, tuossa on Samin itsetekemiä karkkeja :)

Oonko jo kertonut täällä jopa legendaarisesta Chinese Shopista? Kuitenkin, tuolla Ouriquen kylässä on kiinalaisten pitämä kauppa, jossa on vaikka muitä krääsää ja tilpehööriä. Laatu on mitä on, kuulemma tytöillä oli mm. veitsi KATKENNUT muutaman käyttökerran jälkeen :D
Mun piti turvautua kuitenkin Chinese Shopin valikoimaan, koska kuulin, että me lähdetään uutena vuotena bilettämään ja kappas: mulla ei oo kenkiä. Mua on sitä paitsi huijattu, koska kun hain tänne, ilmoituksessa luki, että tää paikka ei ole bileprinsessoille, koska tää oon keskellä ei-mitään. Oletin ihan oikeasti, että 3kk menee eristyksessä. Ei mulla oo mitään bilevaatteitakaan, farkut ja toppi saa kelvata. C-Shopista löysin harmaat saappaat koroilla, ja ne oli vieläpä ainoat riittävän isot kengät siellä. Jännityksellä odotan, lähteekö korko irti tanssiessa.
Tänään kävin ostamassa sieltä myös joululahjat Samille ja Natalialle.

 Ratsastuksen aiheuttama turhautuminen on laantunut. Pru on pitänyt joka päivä tunnin, eilen menin Bajoulla. Nyt oon saanut edetä käyntitehtävistä ravitehtäviin! Bajoulla on vieläpä hemmetin iso ravi ja nyt harjoittelen siinä istumista. Tosin, kun se liikkuu pyöreänä, siellä on paljon kivempi istua kuin noiden pikkuheppojen pienemmässä ravissa.

Lucysta on tullut reippaampi tai sitten en pidätä sitä enää istunnalla. Tammikuun lopussa on taas kilpailut, saapa nähdä, miten onnistun ratsatamaan tällä uudella tyylillä kisatilanteessa.

 Kävin tänään parin tunnin lenkillä, koska mulla on vapaapäivä. Näin matkalla tosi riutuneen hevosen :/ Mulla on siitä kuviakin, mutta taidan laittaa niitä vasta joulun jälkeen, koska se ei ollut mikään kaunis näky.


Sen sijaan laitan laadukkaan videon meidän laadukkaista jouluvaloista, suoraan Chinese Shopista!

Hyvää joulua!

Kun en vaan osaa, teiniangst.

Hitto, kun voi ihmistä turhauttaa!!! EN VAAN OSAA. EN PYSTY. EN YMMÄRRÄ. Saakelin ratsastusharrastus. Äiti, mikset pakottanut mua lapsena soittamaan pianoa tai viulua? Miksi sain harrastaa hevosia? Hemmetti, tää ei oo järkevien ihmisten juttu.
Antakaa mulle äkkiä joku saksalainen junttura, jonka saan käydä runttaamassa ohjan ja pohkeen väliin.

Nyt pari päivää tuntien jälkeen on tuntunut siltä, että pakkaan tavarat ja lähden kotiin. Kärsivällisyys ei oo koskaan ollut mun suurin hyve. Ei täällä olemisessa oo mitään vikaa, ihmiset on kivoja, hevoset on kivoja ja aurinko paistaa. Se on vaan toi ratsastaminen. Se on niin saatanan vaikeaa ja stressaavaa. Äiti, olisit oikeastaan voinut laittaa mut lapsena jonnekin telinevoimisteluun tai joogaan, tääkin saattais olla astetta helpompaa. Onneksi Suomessa on niin hirvittävän kylmä, etten oikeasti halua lähteä sinne takaisin.

ARGH! Jos saan jalat rennoksi, mun lantio jumittuu. Jos saan lantion rennoksi, liikunkin liikaa ja yliratsastan. Jos liikun hevosen mukana, mun kädet tippuu liian alas. Kun nostan kädet oikealle kohtaa, mun kantapäät onkin huomaatta painuneet alas ja jalka on jännittynyt. Jos saan itseni miltei oikeaan asentoon koko kropasta, en saa hevosta pyöreäksi, koska en uskalla liikuttaa mitään osaa itsestäni. Sitten kun rohkaistun käyttämään pohjetta, se onkin Prun mielestä kantapäällä potkimista ja jalan jännittämistä ja kaikki pielessä. Ja sit aletaan taas alusta.

Tänään mulla oli melkein kyyneleet silmissä puolessa välissä tuntia, KOSKA EN VAAN PYSTY kontrolloimaan mun kroppaa. Oikeasti hajottaa, kun yrittää ja ei onnistu.

Sanoinkin Prulle tunnin jälkeen, että mua turhauttaa suunnattomasti. Jännittävää, miten turhautuminen laimeni 70%, kun juttelin Prun kanssa. Se sanoi, että kyllähän  mä osaan ratsastaa ja siksi tää onkin niin vaikeaa. Olisi helpompaa oppia tämä tyyli, jos en olis ratsastanut niin paljon ja eri tavalla. Vähän lohdutti myös, kun Pru sanoi, että itseasiassa oon aika nopeasti alkanut omaksumaan tätä tapaa. Olis myös ihan kiva huomata se itse!
Pruhan ei ole siis mitenkään ilkeä opettaja, vaan ainoastaan vaativa. Se kertoo heti, jos joku on pielessä, mutta myös sen, kun joku onnistuu.

Tällä hetkellä silti esimerkiksi pitsinnypläys tai extreme ironing kuulostaa paljon kivemmilta harrastuksilta.

Päivät 17 ja 18

Miksen mä edes muista, mitä tein keskiviikkona? Kävin aamulla lenkillä. Ainakin olin Uzzylla maastossa ja Natalia mukana Secretilla.
Pru piti meille tunnin. Alotettiin niin, että mulla oli Ashley ja Natalialla Giro. Pru kertoi, miten Ashleyta kannattaa verkata, mutta jätti kertomatta, että mä en välttämättä saa sitä liikkeelle mun ratsastustyylillä. Oli hieman turhauttavaa, kun en saanut hevosta liikkumaan, se vaan teki pienen pientä volttia koko ajan. Pru vaan nauroi vieressä ja sanoi, että Ashley on tallin vaikein hevonen ja joillakin se ei edes mee volttia, vaan seisoo paikoillaan. Jos sitä osaa ratsastaa, se tekee kaikkea piaffeen ja sarjavaihtoihin asti. Toi hevonen rankaisi heti, jos edes hengitti väärin. Lopuksi sain sen menemään KÄYNNISSÄ URAA PITKIN ja tekemään KAKSI YMPYRÄÄ ja olin ihan loppu sekä fyysisesti että henkisesti. Mä oon vaan liian jäykkä, mun istunta ei oo tarpeeksi rento eikä mun avut oo tarpeeksi nopeita ja hienovaraisia.
Vaihdettiin puolessa välissä ja Natalia sai Ashleyn ravaamaan ja laukkaamaan. Natalia onkin paljon herkempi ratsastaja ja on jo mukautunut näiden tyyliin ratsastaa. Mä sain Giron ja harjoittelin oman istunnan rentouttamista käynnissä ja harjoitusravissa istumista. Prulle ei riitä "sinne päin"-istunta, vaan istunnan pitää olla totaalisen pehmeä ja ei saa yhtään työntää tai puskea, vaan liikkua hevosen mukana. Mun piti harjoitella niin, että meen yhden pitkän sivun harjoitusravia ja pidän toisella kädelä satulasta kiinni, että saan itseni lähes liikumattomaksi ja katson peilistä. Seuraavalla pitkällä sivulla harjoitusravia normaalisti ja piti kertoa, mitä eroja huomasi.

Lounaan jälkeen mulla oli vapaata iltatalliin saakka.

Tänään Natalia oli vapaalla, joten hoidin tallin "yksikseni". Jill tuli auttamaan karsinoiden kanssa ja käytiin maastossa, sillä oli Lucy ja mulla Sifrao.
Taas oli tunti, mä ratsastin Girolla ja Jill Azaharilla. Alunperin mun piti ottaa Bajou, mutta mulle vaihdettiin Giro, että voin vaihtaa Jillin kanssa, jos se ei pärjää Azaharille. Sain jo hieman kehuja mun istunnanasta käynnissä, alkaa kuulemma näyttää jo luonnollisemmalta. Kevyessä ravissa jalat oli jo enemmän paikoillaan ja paikka paikoin harjoitusravi oli jo "ok". Sain jopa laukata, jei! Laukassa kuulemma mun istunnassa ei ole niin paljon ongelmia kuin ravissa. On tää kans, välillä saan harjoitella piaffea Bajoulla ja välillä mennään tunnit vaan käyntiä. Jos tämän kolmen kuukauden aikana en edisty ratsastajana, taitaa olla aika vaihtaa harrastusta.

Mulla oli lounas tuntia normaalia myöhemmin, kun halusin osallistua tuolle Prun tunnille. Lounaan jälkeen hoidin Jimmyn ja Kayan jalat. Kaya otettiin eilen illalla sisälle, kun se ontui pahasti. Öiksi noille laitetaan vammajalkaan ohut pyyhe, jääpalapussi, paksu patja ja villapinteli. Viereiseen jalkaan tietty patja ja villapinteli. Seuraavaa päivää varten illalla laitetaan ohut pinteli likoamaan "jäähdytysnesteeseen". Haisee ihan linimentiltä, mutta on ihan nestemäistä, ei sellaista paksua. Aamulla märkä pinteli kiedotaan vammajalkaan ja annetaan olla iltaan asti. Pahasti ontuville annetaan 2-3 päivän kipulääkekuuri, jauhetaan sekoitaan ruokaan aamulla ja illalla. Tuoksuu ihan hedelmäkarkeille se kipulääkejauhe <3

Mulla oli tänään sykemittari koko ajan tallilla mukana. Mun peruskulutus on pariinkin kertaan mitattu, joten pystyin laskemaan kulutuksen tälle päivää: 2469 kcal. Ei ihme, jos oon joutunut jo reiän-pari kiristää vyötä tän kahden ja puolen viikon aikana. Laskin huvikseni tämän päivän syömiset ja sain vähän reilu 1500 kcal tulokseksi. Aamupala, 2x välipala, lounas ja illallinen.
Täällä en vedä samaa tahtia herkkuja kuin Suomessa, onneksi kauppa on niin kaukana, ettei tuu lähdettyä hakemaan jokaiseen makeanhimoon "jotain pientä".

"Naapurin" puutarhasta

Päivät 15 ja 16

Maanantai oli mulla vapaa. Kävin aamulla puolentoista tunnin kävely/hölkkälenkillä ja otin valokuvia. Vähän toivon, että mulla oli (paljon) parempi kamera, tuolla kuusi vuotta sitten Kanarian saarilta ostetulla piraattikopiokameralla on omat vajavaisuutensa.

Pastel de nata

Ylitin itseni ja ajoin yksin autolla Ouriquen kylään. Oli ehkä yksi elämäni haastavimmista kauppareissusta siellä. Natalia oli kirjoittanut mulle kauppalistan enkä meinannut saada käsialasta selvää.  Esimerkiksi "open beer" hämmensi hieman, kunnes tajusin siinä lukeavan "green peas". Lisäksi tuoteselosteiden ymmärtäminen aiheutti päänvaivaa, ihan niin sujuvasti en portugalia ymmärrä. Selvisin ja palkitsin itseni pastel de natalla. Ne on mun uusi rakkaus. Näyttää rumilta, mutta maistuu taivaalliselta. Löysin niin ohjeen suomen kielellä!  Voin sitten kotona tehdä epäonnistuineita kokeiluja. Resepti TÄSSÄ.

Meillä oli puolen tunnin "are you happy"-palaveri. Sam lähtee tiistaina Britteihin ja tulee sunnuntaina takaisin, niin Pru ja Julian halusi vain varmistaa, että mä viihdyn täällä ja musta tuntuu, että pärjään tallitöiden kanssa ja muuta. Ne kertoi, että on tyytyväisiä muhun, jei!

Tänään oli suhteellisen rento päivä. Pru piti mulle tunnin Lucylla. Vaikka mentin vaan käyntiä, tunti oli vaikea. Oli oikeasti aika turhauttavaa, kun ei pysty hallitsemaan kaikkia lihaksia erikseen ja ratsastaa niin rennosti ja pehmeästi kuin täällä pitäisi. Julian otti mun tunnin myös videolle, että voin jälkeenpäin katsella. Pru ratsasti hetken Lucuylla ja demonstroi liioitellen mun tyyliä ratsastaa ja näytti sitten, miten huomaamattomilla avuilla Lucy oikeasti toimii.
Pru ratsasti Azaharin ja mä katsoin niiden treeniä. Pru kertoi koko ajan, mitä se tekee ja miksi ja näytti, mitä tapahtuu jos tekee väärin ja sitten, mitä tapahtuu, jos tekee oikein.

Mun kuulemma pitäis välillä tehdä vähän vähemmän töitä ja rohkeemmin vaan mennä katselee tunteja tai Prun ratsastusta tai muuta. Pitää koittaa välillä irrottautua ja "opiskella" enemmän.

Klippasin Jimmyn jalat. Se on ontunut perjantaista asti ja ollut karsinalevossa, eläinlääkäri on tulossa parin päivän sisällä.

Iltapäivällä autoin Nataliaa juoksuttamaan Bajoun ja iltatallin jälkeen meillä oli portugalin tunti. Uskalsin jo tervehtiä opettajaa (Brunoa) portugaliksi ja kysellä kuulumisia. Kyllä se tästä.

Kuvia! vol.2

Aamulenkillä kuvattuja

Täplikäs vuohi!

Lenkkipossu! Noita on kaksi ja ne hölkkää mun vieressä, kun meen niiden laitumen ohi.

Koitin löytyykö mun piraattikamerasta mitään juttuja, joilla voi kuvata eri juttuja.

 

 

Päivä 14 - Training Day

 Viralliset koulukisat oli siis peruttu tältä päivältä ja meillä piti olla vaan rataharkat koulutuomarin silmien alla "omalla porukalla". Pru ratsasti ensin ja sai 67% ja päätti siinä vaiheessa, että pidetäänkin nää kisoina :D

Oli todella mielenkiintoista katsoa muiden rataa, ja kuunnellla kommentteja. Jokainen oli vuorollaan myös kirjurina. Ratsukolla oli puoli tuntia aikaa: ensin ratsastettiin rata, sitten tuomari antoi suulisen palautteen ja piti vielä "valmennusta" loppuajan! Superhyödyllistä.

Ratsastin Lucylla  HeB-tasoa vastaavan ohjelman (hevoselta vaadittiin peräänanto koko ajan, ei silti mitään erikoisuuksia). Verryttelyn alussa tamma oli vähän laiskahko, mutta yhtäkkiä piristyi. Hetkellinen herääminen tapahtui myös, kun tuomari kilisytti kelloa. Rata oli mun mielestä ok ja kivan tasainen, hieman järkytyin, kun sain tietää prosentit. 70 PROSENTTIA MAKSIMISTA. Huhuh. Olkootkin vain helppo B, mutta silti mun paras suoristus koulukisoissa ikinä! 
Koska nää oli tällaiset epäviralliset kisat, kaikki meni sen luokan minkä meni ja kolme parasta kaikista palkittiin. VOITIN!

Ei hirveän tarkka kuva arvostelulomakkeesta, mutta se muutenkin on portugaliksi. Kivasti seiskoja!
Muutama 6.5, 7.5 ja yksi 8 tasoittamassa.

Tuomarilla ei ollut oikeastaan muuta moitittavaa, kuin mun jalkojen heiluminen. Tiedän, tiedän! Tehtiin harjoituksia, joilla saatiin Lucy nopeammin ja herkemmin avuille ja keskityttin siihen, että mun jalka pysyy muuten ihan hiljaa. Vaikea kyllä päästä tuosta jalan heiluttamista ja kantapäällä "pohkeen antamisesta" eroon, varsinkin, kun Lucy ei ole mikään hirveän herkkä tai eteenpäinpyrkivä hevonen.

Ainoa onnistunut kuva meistä

Oli kyllä hirveän mukana päivä. Sain hyviä vinkkejä (ja ruusukkeen <3 ) ja kaikilla oli kivaa ja rentoa. Päivän päätteeksi meillä oli palkintojenjako ja juotiin (muut joi) viiniä tai vähän olutta.

Sain Giron omistajalta joululahjan! En ole vielä avannut sitä, mutta kortti oli kirjoitettu suomeksi. Alice oli kirjoittanut Natalialle puolaksi, mulle suomeksi ja Samille englanniksi.

Huoh, kimot...

Päivät 12 ja 13

MOI TERKKUJA LUCYLTA!!!

Perjantaina (eilen) olin hieman ihmeissäni, kun kukaan ei ollut paniikissa lauantaina olevien kisojen takia. Aaaa, ai että ne on sunnuntaina? Oon ihan hyvin mukana.
Mulla oli hirveän kevyt päivä, aamu vapaata, juoksutin pari hevosta ja tein iltatallin. Teki ihan hyvää vähän löysäillä.

Eilen illalla alkoi sade, jatkui rankkana koko yön ja satoi vielä tänään lounasaikaan asti. Huomiset kisat jouduttiin perumaan, koska kenttä lainehtii nyt jo ja lisää vettä on luvassa. Koulutuomari tulee kuitenkin huomenna ja meillä on oman porukan kesken "rataharkat" indoor schoolissa. Siellä pystyy menemään lyhyen radan ohjelmat. Tuomari katsoo radan ja antaa siitä myös suullista palautetta ja neuvoja . Vähän jännittää, mutta tuohan on oikeasti superhyödyllistä!

Alkuviikosta olin lenkillä, oli vähän pilvistä :/

Ratsastin Tinkerbellin tänään. Se on muuten mustalaisilta pelastettu, sitä pidettiin todella huonosti ja  sillä on mm. säkä murtunut. Nyt se on siis ehjä, mutta siinä on hirveitä klumppuja.
Voisin kirjoitellakin pari sanaa siitä, miten täällä eläimiä kohdellaan (Portugalissa, ei täällä Equus Ouriquessa). Tämä siis perustuu vain siihen, mitä olen kuullut täällä pidempään asuneilta, kuten Jilliltä. Portugalissa, varsinkaan maaseudulla, ei eläimillä ole kuuleman mukaan minkäänlaisia oikeuksia. Ne on vaan omaisuttaa ja niillä saa tehdä mitä haluaa. Oon muutaman kerran maastoillessa nähnyt niin ramman lampaan, että ihan sydäntä särkee. Jos se jää laumasta jälkeen, ei sitä lähdetä etsimään, koska se on "vain lammas" ja se saa jäädä kitumaan ja kuolemaan minne vaan.
Kissan- ja koiranpentuja saa tappaa miten vain, hakkaamalla päätä seinään tai hukuttamalla. Ne on omaisuutta, ei tuntevia olentoja. Varmasti täällä on myös hyvin eläimiään kohtelevia, mutta tuollainen suhtautuminen on täällä ilmeisesti valitettavan yleistä.
Mustalaiset kohtelevat hevosiaan todella huonosti. He eivät välitä yhtään hevosistaan, vaan saattavat piestä niitä, näännyttää nälkään, yms Täällä on kuulemma useitakin ihmisiä, jotka pelastavat mustalaisilta hevosia ja kuntouttavat niitä. Ja vielä tähän loppuun toistan, omakohtaista kokemusta ei ole, kirjoitan tähän vain mitä olen kuullut (ja varmasti osaltaan karkeita yleistyksiä).

Dolly (päätön kimo) ei ole ainakaan nääntymässä nälkään...

Tänään oli "kuukausittaisten tehtävien" aika. Vesikarsinan seinäkaakelit pestiin, karsinoista pyyhittiin hämähäkinseitit ja pölyt, laitumilla olevat ruoka-astiat kuurattiin, maneesin edusta haravoitiin ja lakaistiin, selkäännousurampit lakaistiin, lantalavan ympärys ja tarhojen edustalle tippuneet heinät haravoitiin. Joitain jäi vielä tekemättä, kuten laitumilla olevien vesiautomaattien pesu. Mulla on kädet nyt ihan superkuivat, kun jynssäsin niitä kaakeleita yleispuhdistuaineella ja sienellä.

Jossain välissä Sam ehti näyttää liinatyöskentelyä Azaharin kanssa. Täällä on vähän se ongelma, että mulle sanotaan, että "juoksuta toi" tai "ratsasta se", ja sitten ei oikeastaan anneta hirveästi enempää neuvoja. Tottakai mä nyt saan hevosen juoksutettua tai ratsastettua, mutta olishan se mukava vähän tietää, pitääkö niiden kanssa treenata jotain erityistä tai kuoleeko joku hevonen, jos korottaa vähän ääntä (esim. Sifrauta juoksuttaessa ei saa olla raippaa ja komennot pitää esittää lähes kuiskaten). Sanoinkin tästä ja Sam myönsikin, että niillä on vähän sellainen paha tapa, varsinkin jos working studentiksi tulee joku, joka osaa tehdä jo jotain hevosten kanssa. Sitten välillä Prulla ja Samilla on näkemyseroja, kuten toi Azaharin juoksuttaminen. Prun mielestä sillä pitää olla "lungy-bungy" (kuminauhat) ja Samin mielestä sivuohjat. Tänään näin kyllä eron, kun Sam juoksutti ensin Azaharin lungy-bungylla ja sitten sivuohjilla: sivarit toimi paljon paremmin. Mun on kuitenkin aina paras tehdä niin kuin Pru sanoo ja totesin sen Samillekin.

Azahari ottaa rennosti

Mulla alkaa kohta päänsärky, kun tuolla ulkona sirkat sirittää niin kovaa ja sammakot kurnuttaa!  Ei ne oo olleet näin äänekkäitä aiemmin.
Meenkin tästä tekemään tytöille makaronilaatikkoa!

Ps. Tein tänään iltatallin yksin = ajoin ihan yksin traktorilla! Jeeee!