Kolmen tunnin yöunien jälkeen lähdin hotellilta bussilla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Jännä, että hieman neljän jälkeen aamulla siellä oli aika hiljaista. Edellisen illan laukuntyhjennysoperaatio oli ilmeisen onnistunut, koska laukku painoi vain 18kg. Hotellilla illalla se oli ollut vielä 25kg. Mulla oli päällä kolme hupparia ja talvitakki sekä ratsastussaappaat jalassa. Onneksi nuo mun feikki-Veredukset, eli Eurohunterin saappaat sivulla olevilla kiristyvajereilla, on kuitenkin aika tyylikkäät.
Kevyttä matkalukemista mukana:
.jpg)
Lennon piti lähteä 5.40, mutta se oli hieman myöhässä. Lentoyhtiönä oli TAP Portugal. Maksoin Hki-Faro ja Lissabon-Hki lennoista yhteensä 290e, ei paha. Koneessa tarjoiltavan aamupalan jälkeen nukahdin, nukuin lähemmäns kolme tuntia ja tietysti missasin toisen aterian! Oli vaan niin kiva nukkua vilttiin kertyneenä. Kone oli puolillaan eikä yhtään itkeviä tai meluavia lapsia sattunut samalle lennolle. Lento kesti 4,5 h.
Hieman ennen Lissaboniin laskeutumista näin sateenkaaren :) Se on varmasti hyvä merkki. Lissabonissa vaihdoin konetta, lento Faroon kesti puolisen tuntia. Hetken aikaa harhailtuani löysin
hevoskeskuksen omistajapariskunnan, Prun ja Julianin.
Sain heti alkuun kieroajelun, koska heidän piti viedä rehukuormia muille talleille. Ilma oli aivan mahtava +16 ja kirkas pilvetön taivas! Oli aika hassua, että hevosilla oli ohuita toppaloimia päällä... Noh, onhan täällä talvi!
Tallille saapuessamme sain nopean esittelykierroksen, jonka jälkeen asetuin taloksi (myöhemmin nimeämäämme) Jenny´s palaceen eli asuntovaunuun (luojan kiitos lämmityksellä olevaan!) Vaikka minussa ei olekaan liiemmälti erähenkeä, palatsini on yllättävän kodikas ja kaikki tavarat ovat uusia.
Nukuin puolitoista tuntia ja valmistauduin illalliselle. Kävimme läheisessä ravintolassa syömässä Prun, Julianin sekä Samanthan ja Natalian kanssa, jotka ovat töissä tallilla. Brittiläinen Sam on päägroomi ja puolalainen Natalia apulaisgroomi.
Ruokalistalla ei ollut liiemmälti selityksiä ruokien sisällöstä, päädyin ottamaan lammasta. Se tuli valkosipulin kanssa. Hauskinta tässä on, etten oikesti syö valkosipulia, mutta tämä oli oikeastaan aika hyvää. Mulle tarjottin myös paikallista mantelilikööriä ja jälkkäriksi suklaamoussea. Tytöt lupasivat opettaa mut tämän kolmen kuukauden aikana juomaan viiniä (inhoan viiniä) ! Julian kertoi ainoan osaamansa suomalaisvitsin ja tunnelma oli koko ajan mukava.
Tosi hyvä fiilis! Uskon, että tulen viihtymään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti